lauantai 26. maaliskuuta 2016

Ti-Ti nalletalo / Ikaalinen 03/2016



"Tässä on nalle ja napa Ti-Tillä on sellainen tapa.

Näin rytmitellä tömistellä heittää kuperkeikkaa;

sellainen Ti-Tillä on tapa. Nalleilla onkin napa."


Pikkuprinsessa (5v) hoilottaa takapenkillä musiikin tahtiin ja äidillä nousee savu korvista.
Pikkuisäntä (1,5v) ei vielä  ole juonessa mukana, ihailee vaan haltioituneena siskon kaunista laulua.
Juu, olemme TAAS kerran menossa Ti-Ti nalle taloon tytön toiveesta.
Tätä Ti-Ti nalle buumia on jatkunut tytöllä kaksivuotiaasta asti, eikä loppua näy.
Olemme hänen kanssaan käyneet talossa jo varmaan kymmenen kertaa. Pikkuisännälle tämä onkin ensimmäinen kerta.

No ei siinä mittään, talo on varsin ihanasti toteutettu. Siellä saa touhuta ja puuhailla sekä tavata ja päästä halimaan niitä ihania nalleja.
Nyt kun on talvikausi talossa, alapiha ei ole sellainen kuin se on kesällä. Eli kesällä nallet esiintyvät sään salliessa ulkolavalla, sieltä löytyy lampaita, pupuja, hiekkalaatikko ja muita kesäisiä touhuja. Myös alakahvila on auki vain kesäisin. (talvikaudella kannattaa varata evästä mukaan)
Talvella talo onkin tästä johtuen huomattavasti ahtaampi, koska kaikki vierailijat ovat pääsääntöisesti sisällä.

Pikkuprinsessa osasi jo talossa mennä omia menojaan. Välillä hän tuli pikkuveikan kanssa musikkihuoneeseen soittamaan soittimia, näytti veikalle sokkelon ja ahdin valtakunnan sekä kokkaili hänen kanssaan nalleille ruokaa pikkukeittiössä.
Talossa on monia huoneita, joissa on eri teemoja. Yhdessä huoneessa on maalausvälineet joilla voi maalailla, nikkarointihuoneessa voi naputella puupalikoista taideteoksia ( täällä on hyvä olla vanhempi mukana, koska siellä on oikeita nauloja ja sahoja), yhdessä huoneessa voi leikkiä kauppaa ja kokkailla ruokaa, nallejen leikkihuoneessa voi leikkiä leluilla jne.

Pikkuneidille kuitenkin nallejen kanssa touhuilu on se paras juttu. Hän tykkää mennä kuuntelemaan heidän esityksiään ja tanssia mukana sekä tällä kertaa hän jopa jaksoi tarinahuoneessa kuunnella nallemuorin sadunkin kokonaan.
Ja tietysti jokainen nalle pitää bongata ja päästä halaamaan.



Pikkuisännälle oli haasteena ahtaat raput, koska tekeminen on kahdessa kerroksessa. Hän kun kulkee nykyään kokoajan juosten, piti olla jatkuvasti skarppina ettei hän säntää yksinään rappuihin. Vielä kun talossa oli paljon vierailijoita, niin tuollainen pikkuinen osaa sujuvasti puikkelehtia ihmisten väleistä, kun itse jäät jumiin ja kauhulla katsot mihin toinen on säntäämässä.
Muuten hän nautti touhuista. Musiikkihuoneessa oli lystiä paukutella soittimia, sokkelo käytävä oli jännä ja se piti mennä monta kertaa päästä päähän ja leluhuoneessa löytyi monta uutta autoa mitä piti heti kokeilla jne.
Nallet kiinnostivat häntä kaukaa katsottuna, mutta jos nalle tuli liian lähelle, niin silloin piti piiloutua isin tai äidin taakse.

Vajaat kaksi vuotiaana pikkuneiti jätti tuttinsa Tiri vauvalle ja nyt joka kerta hän kertoo kuinka tutti on siellä seinällä satojen muiden tuttien joukossa.
Ehkäpä pikkuisäntäkin kesällä jättäisi tuttinsa sinne.

Oma arvioni paikasta:
+ paljon touhuttavaa ja tekemistä. Lapsi saa kokeilla ja koskea
+ runsaasti järjestettyjä aktiviteetteja ( tarinatuokio, nallejen esitykset ymt)
+ nallet kulkevat lasten joukossa ja halivat. Lasten jännitys ja innostus on ihanaa katseltavaa
+/- kesäpaikkana ihana kun pystyy olemaan ulkonakin, talvella aika ahdas
- pienemmän kanssa rappuset ovat vaaralliset, joutuu vahtimaan ettei mene yksin niihin

Pikkuprinsessan arvio:
+ nallet kivoja, saa halata
+ esitykset mukavia, pääsee laulamaan ja tanssimaan
+ nallekaupassa ihania nalleja ja tavaroita ( isin kukkaro kovilla)

Pikkuisännän arvio:
+ kiva paukutella soittimia ja niistä lähti kivoja ääniä
+ kauppa ja kotileikki kivoja. Sisko auttoi kokkaamisessa
+/- nallet jännitti
- yläkerrassa äiti ja isi kielsi kokoajan menemästä rappuihin

Lisää:
http://titinalle.fi/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Palautteet ja kommentit: